Vuonna 2016 perustettu Kulttuurihistorian seura täyttää tänä vuonna kymmenen vuotta. Ensimmäisen vuosikymmenensä aikana seura on vakiinnuttanut asemansa suomalaisen kulttuurihistorian alan yhteisönä, joka tukee tutkimusta, edistää tieteen näkyvyyttä ja luo yhteyksiä tutkijoiden, opiskelijoiden ja laajemman yleisön välille.

Kulttuurihistoria tarkastelee ihmisten elämää, kokemuksia, ajattelutapoja ja kulttuurisia käytäntöjä eri aikoina. Seuran toiminta onkin rakentunut ajatukselle, että menneisyyden ymmärtäminen auttaa myös nykyisyyden ilmiöiden tulkinnassa. Samalla seura on pyrkinyt tekemään kulttuurihistoriallista tutkimusta näkyväksi sekä tiedeyhteisön sisällä että sen ulkopuolella.

Seuran merkitys kulttuurihistorian kentällä

Kulttuurihistorian seuran keskeinen tehtävä on ollut vahvistaa kulttuurihistorian asemaa tieteenalana Suomessa. Seuran toiminnan ytimessä on nostaa esiin kulttuurihistorian merkitystä ja tutkimusta yhteiskunnassa sekä tukea kulttuurihistorian opetusta ja yleistä tunnettuutta. Vuodesta 2023 lähtien seura on ollut Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) jäsen. Tästäkin huolimatta seura on avoin kaikille kulttuurihistoriasta kiinnostuneille, niin akatemian sisällä kuin sen ulkopuolella. Jäseneksi voi liittyä milloin tahansa maksamalla jäsenmaksun.

Käytännössä seura on tarjonnut tutkijoille ja opiskelijoille yhteisen foorumin, jossa voidaan keskustella tutkimuksesta, jakaa tietoa uusista hankkeista ja rakentaa yhteistyöverkostoja. Erityisen tärkeää tämä on ollut aikana, jolloin yliopistojen toimintaympäristö on muuttunut nopeasti ja tutkimuksen rahoitus sekä näkyvyys ovat nousseet entistä keskeisimmiksi kysymyksiksi.

Kulttuurihistoriaa voi Suomessa opiskella pääaineena Turussa ja sivuaineena Rovaniemellä. Nämä kaupungit ovat seuran toiminnan keskiössä. Korona-ajan vakiinnuttamien etäyhteyksien hyödyntäminen on kuitenkin seuralle keskeistä ja niinpä seuran toiminta-alueena on koko Suomi. Etäosallistumisen mahdollisuuksia hyödynnetään säännöllisesti seuran kokouksissa, mutta aina mahdollisuuksien mukaan myös erilaisissa tapahtumissa.

Seura toimii kansainvälisen International Society for Cultural Historyn (ISCH) suomalaisena edustajana. Näin se on osaltaan vahvistanut suomalaisen kulttuurihistorian yhteyksiä kansainväliseen tutkimuskenttään. Yhteistyötä kansainvälisen ja suomalaisen seuran välillä tehtiin esimerkiksi Rovaniemellä järjestetyn vuoden 2025 ISCH-konferenssin yhteydessä.

Julkaisutoiminta ja tieteen popularisointi

Yksi seuran näkyvimmistä saavutuksista on ollut julkaisutoiminnan kehittäminen. Erityisen merkittävä askel otettiin vuonna 2019, kun pitkäikäisen Cultural History – Kulttuurihistoria -kirjasarjan kustantaminen siirtyi seuralle. Alkujaan julkaisusarjaa julkaisi Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaine.

Vuodesta 2002 ilmestynyt sarja on julkaissut vertaisarvioituja tutkimuksia ja artikkelikokoelmia, jotka käsittelevät kulttuurihistorian teemoja monipuolisesti. Sarjan viimeisin teos on 2022 julkaistu Kulttuurihistorian tutkimus: Lähteistä menetelmiin ja tulkintaan, joka kokosi yhteen alan tutkimusmenetelmiä ja ajankohtaisia näkökulmia.

Vertaisarvioidun sarjan rinnalle seura perusti vuonna 2017 Capsa Historiae -julkaisusarjan. Sen tavoitteena on tuoda esiin vertaisarvioimattomia, laajaa yleisöä kiinnostavia monografioita, esseekokoelmia ja antologioita.  Sarjassa julkaistut teokset ovat käsitelleet muun muassa unettomuuden kulttuurihistoriaa, eurooppalaisia yleisradioyhtiöitä sekä avaruuden kuvitelmia.

Julkaisutoiminta kuvastaa hyvin seuran toimintafilosofiaa: tavoitteena on sekä korkeatasoinen tutkimus että tutkimustiedon saavutettavuus. 

Seura on harjoittanut aktiivisesti tieteen popularisointia myös blogijulkaisujen kautta. Blogin kautta kulttuurihistorian kirjo tulee näkyviin suurelle yleisölle, ja tutkijoille ja opiskelijoille blogi on väylä viestiä omista tutkimusaiheista. Kulttuurihistorian jatko-opiskelijat ovat esitelleet tutkimusaiheitaan ja myös oppiaineen dosentit ovat avanneet omia tutkimusintressejään. Samalla he ovat avanneet omaa suhdettaan tieteenalaan. Vuodesta 2020 lähtien blogissa on julkaistu adventtikalenteria, jonka teema on vaihtunut vuosittain. Aiheina ovat olleet esimerkiksi jouluruoat, tunteita puolesta ja vastaan herättävät jouluperinteet ja -esineet sekä joulu televisiossa. Lisäksi blogissa on esitelty lukuisia tutkimushankkeita ja julkaistu muita tiedettä popularisoivia tekstejä.

Vuonna 2022 kulttuurihistorian oppiaineen täyttäessä 50 vuotta blogissa julkaistiin juttusarja, jossa tarkasteltiin oppiaineen erilaisia tiloja ja niiden merkityksiä. Kirjoituksissa muisteltiin sekä konkreettisia, fyysisiä tiloja, joissa oppiaine on vuosien varrella toiminut, että pohdittiin sen mentaalisia tiloja: mistä oppiaine on tullut ja mihin se on suuntaamassa. Viimeksi mainittu kysymys pyörii myös seuran väen mielessä.

Tapahtumia ja keskusteluja

Julkaisujen ohella seura on järjestänyt tapahtumia ja osallistunut erilaisiin tilaisuuksiin. Toiminta käynnistyi näkyvästi vuonna 2017 avajaistapahtumalla Turun Kirjakahvilassa, jossa ohjelmassa oli juhlapuheiden lisäksi Capsa Historiae -kirjasarjan ensimmäisen kirjan julkistaminen, kirjakirppis sekä livemusiikkia.

Vuosien varrella seura on osallistunut muun muassa Turun Kirjamessuille, Someron nostalgiaviikoille, järjestänyt seminaareja ja yleisöluentoja yhteistyössä museoiden kanssa sekä toteuttanut keskustelutilaisuuksia ajankohtaisista kulttuurihistoriallisista teemoista.

Erityisen onnistuneita ovat olleet Kulttuurihistorian muisti -webinaarit vuosina 2021 ja 2022. Niissä tarkasteltiin kulttuurihistorian oppiaineen historiaa Turun ja Lapin yliopistoissa. Samalla tapahtumat loivat siltaa eri tutkijasukupolvien välille. Muistelijoina tapahtumissa olivat kulttuurihistorian emeritukset Keijo Virtanen, Marja Tuominen ja Kari Immonen. Heidän laaja-alainen asiantuntemuksensa kulttuurihistorian kentällä on avannut tietä monille tutkijasukupolville ja laajentanut kulttuurihistorian näkökulmien kenttää moniin kiinnostaviin suuntiin.

Kolmeosaisen blogisarjan seuraavissa osissa paneudumme seuran aktiivien muistoihin menneistä sekä ajatuksiin tulevasta.