KÄSIKIRJOITUKSEN LÄHETTÄMINEN

Cultural History – Kulttuurihistoria -kirjasarja valikoi julkaisulistalle otettavat teokset pääsääntöisesti vuosittain järjestettävällä Call for Papers -kutsulla. Kirjakäsikirjoituksen voi kuitenkin lähettää myös suoraan, ilman että sitä koskevaa ehdotusta on käsitelty aiemmin.

Käsikirjoitus lähetetään toimituskunnan puheenjohtajalle (heidi.kurvinen@utu.fi) rtf- tai doc-muodossa. Mahdolliset kuvat tai taulukot toimitetaan tässä yhteydessä erillisinä tiedostoina eikä siis taitettuna tekstin sisään. Kuvioihin ja taulukoihin liittyvät kuvatekstit sijoitetaan kuitenkin leipätekstin lomaan siten, että ne numeroidaan artikkelikohtaisesti esim. Kuvio 1 tai Taulukko 1. Selkeyden vuoksi nämä sanat myös korostetaan keltaisella korostusvärillä.

Käsikirjoituksen lähettämisen jälkeen kirjalle valitut vastuuhenkilöt ja toimituskunnan puheenjohtaja käyvät sen läpi ja esittävät siihen tarvittaessa muokkausehdotuksia ennen vertaisarviointiprosessin käynnistämistä. Call for Papers -kutsun kautta prosessiin otettujen kirjojen osalta pyrimme antamaan vastauksen kirjan julkaisemisesta kolmessa kuukaudessa. Toimituskunnalle suoraan lähetettyjen käsikirjoituksen arviointi referointiprosesseineen kestää kuitenkin tavanomaista kauemmin.

TEOKSEN VALMISTAMINEN

Kirjoittajan vastuulla on käsikirjoituksen toimittaminen toimituskunnalle julkaisusarjan edellyttämässä muodossa (ks. käsikirjoituksen typografiaa ja viittaustekniikkaa koskevat ohjeet sekä käsikirjoituksen lähettäminen). Kirjalle valitaan toimituskunnasta kaksi vastuuhenkilöä, jotka vastaavat valmistumisprosessista. He myös toimivat toimituskunnan ja kirjan toimittajien välisinä yhteyshenkilöinä.

Kirjat käyvät läpi vertaisarviointiprosessin. Haluamme korostaa, ettei referee-prosessia ole tarkoitettu käsikirjoituksien muokkaukseen vaan sen tarkoitus on arvioida valmiiden artikkeleiden soveltuvuus julkaistavaksi.

Kirjaan pyydetään lausunto vähintään kahdelta riippumattomalta vertaisarvioijalta. Arvioinnissa noudatetaan hyvää tieteellistä käytäntöä ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan Vertaisarviointitunnuksen vaatimuksia. Arvioijien lausunnot lähetään kirjan toimittajille, jotka toimittavat artikkelikokoelman kirjoittajille ainakin kirjan kokonaisarviot ja lausuntojen ne osat, jotka koskevat kutakin yksittäistä kirjoittajaa. Kustantaja tallentaa arviointiprosessia koskevat keskeiset tiedot ja asiakirjat itselleen.

Kuvien ynnä muiden aineiston käyttöoikeuksista huolehtiminen on kirjoittajan vastuulla. Lisäksi kirjan toimittajien tulee toimittaa vastuuhenkilöille julkaisusarjan taittosuunnitelmaan soveltuva kansikuvaehdotus kuvatiedostona. Kielentarkastuksen tulee täyttää akateemisen julkaisun edellytykset. Mikäli käsikirjoitus ei ole tehty kirjoittajan äidinkielellä, kielen tarkastus on kirjoittajan vastuulla. Kielentarkastuksen käytännön toteutuksesta kannattaa keskustella julkaisutoimikunnan kanssa ennen sen aloittamista.

TÄRKEÄÄ! Kirjan toimittajien tulee lähettää valmis käsikirjoitus luettavaksi kirjoittajille virheiden tarkistamista varten ennen sen lähettämistä julkaistavaksi.

KUSTANNUSSOPIMUS

Ennen kirjan painamista kirjoittajan kanssa tehdään kustannussopimus, jonka laatimisesta huolehtii vastuuhenkilö ja jonka allekirjoittaa kustantajan edustajana Kulttuurihistorian seuran puheenjohtaja. Kustannussopimuksessa määritellään kirjoittajan tehtävät ja velvollisuudet, sekä oikeudet mahdollisiin uusintapainoksiin.

TEKNISET OHJEET

• Fonttikoko 12 (Times New Roman)
• Riviväli 2, ei rivivälistystä
• Ylä- ja sivumarginaalit 2.5 cm
• Ei rivintasausta oikealle eikä tavutusta
• Sivut numeroidaan yhtenäisesti alatunnisteeseen. Taitossa sivunumerot sijoitetaan kunkin sivun keskelle alas.

Jäsentele teksti väliotsikoin. Suosittelemme yksitasoista väliotsikointia. Oivalliset johdattavat aloitukset ja päätökset kuuluvat tietysti asiaan. Lisäksi suosittelemme kappaleiden pituuksien variointia.

Tarkennukset ohjeisiin:

Kappaleet erotetaan toisistaan yhdellä tyhjällä rivillä.

Väliotsikkoa ennen kaksi tyhjää riviä ja jälkeen yksi tyhjä rivi. Vältä pitkien riviltä toiselle jatkuvien väliotsikoiden käyttöä.

Lainaukset merkitään tekstiin sisennyksin (älä muuta riviväliä tai käytä kursiivia). Lyhyitä 1–2 virkkeen pituisia lainauksia ei sisennetä (lyhyt lainaus lainausmerkkeihin).

Suorat lainaukset käännetään suomeksi. Jos lainaukseen tehdään poistoja, merkitään kohdat kahdella ajatusviivalla (– –) ilman sulkeita/hakasulkeita.

Kursivoi kirjat, televisiosarjat, elokuvat, lehdet jne.

Kursivoi vieraskieliset tekstinsisäiset sitaatit, lainasanat jne., jos niitä ei suomenneta (esim. iskulauseet tms. jotka kääntyvät huonosti suomeksi).

Jos tarvitset lainausmerkkejä, käytä ainoastaan kaksinkertaisia lainausmerkkejä. Esimerkiksi tekstissä mainittavat artikkelien nimet tulevat lainausmerkkeihin. Sen sijaan lähde/kirjallisuusluettelossa lainausmerkkejä ei käytetä.

Muista käyttää alaviitteissä, lähdeluettelossa, vuosiluvuissa jne. ajatusviivaa (ei lyhyttä viivaa): esim. Salmi 1993, 23–24; 1969–1970. ÄLÄ KÄYTÄ sivunumeron edessä lyhennettä s. eli EI seuraavaa muotoilua: Salmi 1993, s. 23.

Merkitse mahdolliset viittaukset artikkelin sisältämiin kuviin tekstin sisälle ja numeroi kuvat (ks. kuva 1).

Merkitse kuvatekstiin kuvan lähde mahdollisimman tarkasti. Lähdetietoihin merkitään myös mahdollinen kuvanumero ja tekijän nimi. Esim. Lähde: Helsingin kaupunginmuseo, D7205. Kuvaaja: Arvo Kajanne.

Toimitetut teokset kirjallisuusluettelossa: teoksen kielestä riippumatta käytetään merkintää (toim.). Ks. kohta tutkimuskirjallisuus.

Huom. artikkeli toimitetussa teoksessa: artikkelin nimi, jonka jälkeen teoksen nimi kursiivilla ilman ”teoksessa”-sanaa. Ks. kohta tutkimuskirjallisuus.

Käytä ainoastaan niitä muotoiluja, jotka ohjeissa on annettu!

LÄHDELUETTELO JA VIITTEET

Jokaisen artikkelin loppuun tulee oma lähdeluettelonsa. Luettelossa noudatetaan perusjakoa: Lähteet, tutkimuskirjallisuus.

Elektroniset lähteet luokitellaan kirjallisten lähteiden tapaan ja sijoitetaan vastaavien aineistojen otsikoiden alaisiksi. Ne eivät muodosta omaa lähderyhmäänsä. Verkkolähteestä ilmoitetaan viittauspäivämäärä ja verkko-osoite (www.darling.se. Haettu 4.11.2008.).

Arkistolähteet

Arkistolähteet merkitään lähdeluetteloon edeten yleisestä yksityiseen, säilyttäjä-arkistosta arkistosarjaan. Tilanteen salliessa lähdeluettelossa ilmoitetaan myös arkistosarjan signum/numero ja rajavuodet. Arkistot luetellaan (yleensä) maittain aakkosjärjestyksessä. Arkiston yhteydessä ilmoitetaan sijaintipaikka ja lyhenne.
• Kansallisarkisto (KA), Helsinki
o Acta Historica 1531–1660
o Martti Pihkalan kokoelma

• Turun maakunta-arkisto (TMA)
o Sundholman kartanonarkisto vol. 1
o Turun Rotaryklubin vuosikertomukset 1930–1945 (Db 1)

Viitteen periaatteellinen muoto: Asiakirjan nimi (kirje, pöytäkirja tms.) (ja) aika, arkistosarja, Arkisto. Käytettyjen lyhenteiden merkitys selviää lähdeluettelosta. Viitteissä on mahdollista kuitenkin kirjoittaa arkiston nimi täydellisenä, kun se mainitaan ensimmäisen kerran (lyhenne sulkuihin). Tämän jälkeen viitataan lyhenteitä käyttäen. Samoin voidaan menetellä arkistosarjan kanssa, kun sarjaan viitataan toistuvasti.
• Turun Rotaryklubin vuosikertomus 1935, Db 1, TMA.

Käsikirjoitukset

Käsikirjoitukset merkitään lähdeluetteloon edeten yleisestä yksityiseen. Säilyttäjä-arkiston tai -kirjaston sijaintipaikka ilmoitetaan ensin, sitten arkiston tai kirjaston nimi. Tämän jälkeen merkitään käsikirjoituskokoelman nimi (jos kokoelmalla on nimi) ja käsikirjoituksen numero. Arkistot luetellaan kaupungeittain aakkosjärjestyksessä. Käsikirjoituksen yhteydessä ilmoitetaan lyhenne.
• Oxford, Bodleian Library (Bodl.)
o Ashmole 1431

• Vatican City, Vatican Library (Vat.)
o Vaticanus latinus 1202 (lat.)

Viitteen periaatteellinen muoto: säilyttäjäkirjasto tai arkisto, käsikirjoituskokoelma, käsikirjoituksen numero. Käytettyjen lyhenteiden merkitys selviää lähdeluettelosta. Viitteissä on mahdollista kuitenkin kirjoittaa sekä arkiston että käsikirjoituskokoelman nimi täydellisenä, kun ne mainitaan ensimmäisen kerran (lyhenne sulkuihin). Tämän jälkeen viitataan lyhenteitä käyttäen.

• Bodl. Ashmole 1431
• Vat. lat. 1202

Sanoma- ja aikakauslehdet

Viittaaminen tekijän mukaan lehdessä julkaistuun artikkeliin:
• Danielson-Kalmari 1932, 9.

Lähdeluettelosta puolestaan löytyvät seuraavat tiedot:
Danielson-Kalmari, J.R.: Lapsuuteni ajoilta. Kotiliesi 1/1932, 8–11.

Yksinkertainen viittaus lehteen:
• Turun Sanomat 1.12.1951.

Viittaus mainokseen tms. lehdessä:
• Kestilän Pukimon mainos, ”Puku omien ohjeittenne mukaan”. Kotiliesi 5/1929, 146.

Painetut lähteet ja lähdekirjallisuus

Esimerkkinä kaksi kirjekokoelmaa:

Wortley Montagu, Lady Mary: The Complete Letters of Lady Mary Wortley Montagu. Vol. I 1708–1720. Toim. Robert Halsband. Clarendon Press 1965.
• The Complete Letters of Lady Mary Wortley Montagu, Vol. I, To Anne Wortley, 21 July 1709, 3–4.

Skram, Amalie ja Skram, Erik: Elskede Amalie. Brevvekslingen mellom Amalie og Erik Skram. III, 1889–1899. Toim. Janet Garton. Gyldendal 2002.
• Amalie Skram Erik Skramille 16.5.1894, Elskede Amalie III, 305.

Esimerkkinä teos:
Bergholm, Katri: Kuultua ja elettyä. Muistelmia vuosien takaa. Otava 1944.
• Bergholm 1944, 41.

Haastattelut

Haastattelut merkitään lähdeluetteloon omana ryhmänään. Lähdetietojen alussa ilmoitetaan haastattelujen tekijä(öi)stä. Lähdeluetteloon voidaan kirjoittaa seuraavan mallin mukaan:

Haastattelut on tehnyt Henri Terho paitsi PO = Paavo Oinonen ja TL = Terhi Lehtonen

Aarre-Ahtio, Esko, 22.3.2007.
Juhanto, Ritva, 21.4.1995 (TL).
Ranne, Voitto, 20.1.2006 (PO).

Haastatteluun viittaaminen:
• Esko Aarre-Ahtion haastattelu 22.3.2007.

HUOM! Oikeus paljastaa haastateltavan henkilöllisyys tulee ehdottomasti varmistaa. Valmiit ja kokoelmiin arkistoidut haastattelut vaativat myös säilyttäjäarkiston ja tarkkojen kokoelmatietojen ilmoittamista. Lisäksi kirjoittajan on huolehdittava siitä, että hän on noudattanut nykyistä tietosuoja-asetusta henkilötietojen keruussa ja käsittelyssä. Lisätietoja voi lukea Tietosuojavaltuutetun toimiston kotisivuilta (https://tietosuoja.fi/tietosuoja)

Elokuvat

Elokuvat leipätekstissä

On selkeintä, että elokuvasta käyttää vain yhtä nimeä johdonmukaisesti ja se kursivoidaan. Jos elokuvalla ei ole virallista (teatterilevityksessä/tv-esityksissä käytettyä tai kirjallisuudessa vakiintunutta) suomenkielistä nimeä, käytetään alkukielistä. Jos suomenkielinen nimi on, kirjoittaja päättää kumpaa nimeä käyttää.
Suomennosta käytettäessä ilmoitetaan ensimmäisellä kerralla sulkeissa alkukielinen nimi ja tuotantovuosi. Vieraskielistä nimeä käytettäessä laitetaan ensimmäisellä kerralla perään sulkeisiin suomenkielinen nimi (lainausmerkeissä, jos kyseessä on oma suomennos) perässä tuotantovuosi. Omia suomennoksia ei tarvitse laittaa englannin- tai ruotsinkielisiin nimiin.

Esimerkkejä:
Žertvo Tverskogo bulvara (”Tverskoi-kadun uhri”, 1915)
Mansikkapaikka (Smultronstället, 1957)
His Girl Friday (1940)

Elokuvat lähdeluettelossa

Itse elokuvan lisäksi on identifioitava käytössä ollut kopio.
Nimiketiedot omalle rivilleen, kopiotiedot omalleen (yksi enterin lyönti). Tiedot erotetaan toisistaan pisteellä. Samoin erotetaan myös tekijät toisistaan. Sulkeissa olevat tiedot ovat vapaaehtoisia (ilmoitetaan jos katsotaan tarpeelliseksi), muut pakollisia.

Nimiketiedot
Alkuperäinen nimi (/Suomennos – pakko ilmoittaa, jos sitä on käyttänyt tekstissä. Virallinen suomennos erotetaan alkuperäisestä nimestä kauttaviivalla, itse keksitty laitetaan sulkeisiin ja lainausmerkkeihin)
Tuotantomaa ja -vuosi
Tuotantoyhtiö(t)
Ohjaaja (muita tekijöitä tarpeen mukaan. Käytetään vakiintuneita lyhenteitä: O: Ohjaus, K: Käsikirjoitus, Ku: Kuvaus, Le: Leikkaus, La: Lavastus, M: Musiikki, N: Näyttelijät, T: Tuottaja jne.)

Tiedot käytetystä kopiosta
a) Filmikopiot:
Katsomispaikka ja -aika (mahdollinen kopion numero tai arkistotunnus)
Filmiformaatti
(Muut tiedot, esim. filmimateriaali, väri, ääni, kieli, tekstitys…)
(Osien lukumäärä)
Pituus metreissä ja kesto minuuteissa, projisointinopeus (jos se on eri kuin 24fps), malli: 1600m/18fps/78min.
b) Julkaistut videot ja dvd:t
Videoformaatti
Julkaisija ja julkaisuvuosi
(Muut tiedot, esim. väri, ääni, kieli, tekstitys jne.)
Kesto minuuteissa
c) Tv:stä nauhoitetut
Kanava
Nauhoituspäivämäärä tai -vuosi
(Muut tiedot, esim. väri, ääni, kieli, tekstitys jne.)
Kesto minuuteissa

Esimerkkejä:

Žertvo Tverskogo bulvara (”Tverskoi-kadun uhri”). Venäjä 1915. Drankov i K. O: Aleksandr Gardin.
Gosfilmofond Rossii 28.5.2007. Kopio 2. 35mm. Asetaatti, mv, mykkä, venäjänkieliset välitekstit. 3 osaa, 750m/16fps/41min.

Smultronstället/Mansikkapaikka. Ruotsi 1957. Ab Svensk Filminsdustri. O ja K: Ingmar Bergman. T: Allan Ekelund. Ku: Gunnar Fischer. N: Victor Sjöström, Bibi Anderson, Gunnar Björnstrand, Ingrid Thulin.
DVD: Ab Svensk Filminsdustri/ FS-Film Oy 2003. 87 min.

His Girl Friday. Yhdysvallat 1940. Columbia Pictures Co. O:  Howard Hawks.
Yle Teema 25.12.2006. Mv, englanti, suomenk. tekstitys (”Meidän vastaeronneiden kesken”). 92 min.

Tutkimuskirjallisuus

Periaate: tekijän Sukunimi, Etunimi: Teoksen nimi (kursivoidaan). Kustantaja ja julkaisuvuosi. Tätä periaatetta voi noudattaa soveltuvin osin myös lähdekirjallisuuden kohdalla.

Monografia:

Kaartinen, Marjo: Religious Life and English Culture in the Reformation. Palgrave 2002.
• Kaartinen 2002, 88–89.

Toimitettu teos:

Rantala, Heli: J. V. Snellmanin historiakäsityksen herderiläisistä piirteistä. Teoksessa Sakari Ollitervo & Kari Immonen (toim.) Herder, Suomi, Eurooppa. SKS 2006, 394–413.
• Rantala 2006, 400.

Käännös:

Foucault, Michel: Tiedon Arkeologia. Alkuteos: L’archéologie du savoir (1969). Suom. Tapani Kilpeläinen. Vastapaino 2005.
• Foucault 2005 (1969), 15–16.

Sarjajulkaisu:

Ollila, Anne: Maallistuva aika: Aikakäsitys 1800-luvun lopussa. Teoksessa Henri Terho (toim.) Hetkiä historiassa. Turun yliopisto 2002, 181–198.
• Ollila 2002, 183–185.

Kausijulkaisu:

Paju, Petri: Säteilevät atomit julkisuuden valokeilassa. Näytteillepanijoina Yhdysvallat, YK ja tiedemiehet. Tekniikan Waiheita 4 (2003), 18–28.
• Paju 2003, 19.

Richardson, Angelique: The Eugenization of Love: Sarah Grand and the Morality of Genealogy. Victorian Studies 2 (2000), 227–255. (Ref. 1.10.2007.)
http://muse.jhu.edu/journals/victorian_studies/v042/42.2richardson
• Richardson 2000, 255.