Tervetuloa teatteriin!

The Chess Player

Meillä on ilo tarjota jäsenillemme mahdollisuus päästä katsomaan Richard McElvainin näytelmää ”The Chess Player” Turun ylioppilasteatteriin erityiseen jäsenhintaan! Esitykset ovat ti 17.4.2018 klo 19 ja ke 18.4.2018 klo 19. Liput jäsenillemme kustantavat: 10€ normaalihintainen (norm. 15€) ja 5€ opiskelijat, työttömät, eläkeläiset, varusmiehet (norm. 8€).

Lippuja on rajattu määrä, joten omat liput kannattaa lunastaa nopeasti (kuitenkin viimeistään viikkoa ennen esitystä)! Siispä, mikäli mielit teatteriin jäsenetuhintaan, laita sähköpostia seuramme sihteerille Susanna Lahtiselle osoitteeseen kulttuurihistorianseura(at)gmail.com ja ilmoita kumpaan näytökseen, kuinka monta lippua (max. 2 lippua / jäsen) ja mitä lipputyyppiä haluaisit ostaa. Maksuohjeet ja muun tarpeellisen infon saat paluuviestinä.

The Chess Player

Based on Stefan Zweig’s classic novella The Royal Game (Schachnovelle)

A stolen book of chess games becomes a lifeline for a prisoner in a Nazi jail. Held in solitary confinement, he clings to sanity by dividing his mind between two feuding chess masters. After he escapes, he dares to skirt a volcano of madness by challenging the greatest chess player in the world to a match. Richard McElvainreimagines Stefan Zweig’s classic story as a 75 minute journey exploring the powers of imagination and the pitfalls of obsession.

”Using Zweig’s brilliant story as a springboard, the play explores the power of illusion and how it distinguishes us from all other beasts, how it frees us and at the same time traps us.” – McElvain

Richard McElvain is an award winning actor, director and playwright from the United States. He also teaches at Fitchburg State University in Massachusetts. McElvain has created successful stage adaptations of the works of Edgar Allen Poe, Washington Irving, O. Henry and Saki, as well as his own version of Sophocles’ Antigone.

The Chess Player is coming to Turku from its successful run at the 2017 Edinburgh Fringe Festival and a visit to the National Theater of Finland.

Written and Performed by Richard McElvain

The Chess Player1

Lisää ohjelmaa syksyyn

Syksyn ohjelman mielenkiintoinen tarjonta täydentyy arkkitehtuuria käsittelevällä kurssilla. Kurssi järjestetään loka-joulukuussa Turun yliopistolla maanantaisin klo 16–18 Janus-salissa, Sirkkalan kampuksella (Kaivokatu 12).

Kurssin kuvaus:

Turun seudun moderni arkkitehtuuri

Kurssi esittelee modernin arkkitehtuurin kehityksen Turun seudulla jugendista nykypäivään tarkastelemalla nykyisin nähtävissä olevien rakennusten historiallista taustaa ja niihin liittyvää arkkitehtonista ajattelua. 1900-lukua edeltävää arkkitehtuuria käsitellään lyhyesti johdantoluennossa sekä historiallisten rakennusten restaurointia käsittelevässä luennossa. Luennoilla opiskelija saa yleiskuvan Turun modernin arkkitehtuurin keskeisistä vaiheista, rakennuksista ja rakennustyypeistä sekä turkulaisen arkkitehtuurin esikuvista pohjoismaissa. Runsaaseen valokuva- ja piirrosmateriaaliin perustuvat luennot ovat yleistajuisia.

Luento-ohjelma:
23.10. Johdanto ja jugend
30.10. 1920-luvun klassismi
6.11. Funktionalismin esilletulo
13.11. 1940–50-luvun arkkitehtuuri
20.11. Tauko; opettaja Tartossa
27.11. Historiallisten rakennusten moderni restaurointi
4.12. 1960–1970-luvun modernismi ja lähiörakentaminen
11.12. Postmodernismi ja nykyarkkitehtuuri

Vastaava opettaja: Mikko Laaksonen

Kaikki Kulttuurihistorian seuran jäsenet ovat myös erittäin tervetulleita kurssille ja kuuntelemaan luentoja!

Lisätietoja täältä

Tietoa syksyn tulevasta ohjelmasta

TURUN KIRJAMESSUT:
Kulttuurihistorian seura on mukana Turun Kirjamessuilla 6.8.10.! Seuran piste löytyy Turun Historiallisen Yhdistyksen osastolta A/61. THY:n ja Kh-seuran lisäksi osastolta löytyvät myös Suomen keskiajan arkeologian seura ja Sigillum.

Seuran pisteelle voi tulla tapaamaan tutkijoita ja keskustelemaan seuran toiminnasta sekä kulttuurihistoriasta noin ylipäätään. Lisäksi olemme keskustelemassa Jukola-lavalla moniäänisen Suomen kulttuurihistoriasta ja historiantutkimuksen etiikasta, tervetuloa kuuntelemaan! Kirjamessujen ohjelma löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta kirjamessut.fi

kirjamessut_2017_logo

KAIKILLE AVOIMET YLEISÖLUENNOT TURUN PÄÄKIRJASTOLLA:
Kirjamessuja seuraavalla viikolla jatkamme keskustelua moniäänisen Suomen kulttuurihistoriasta ja järjestämme yhdessä Turun kaupunginkirjaston kanssa, osana Kaupunginosaviikkojen ohjelmaa Maamme. Itsenäisen Suomen kulttuurihistoria -yleisöluentosarjan Turun pääkirjaston Studiossa 10.–13.10. Kaikille kiinnostuneille avoimet, Maamme. Itsenäisen Suomen kulttuurihistoria -kirjaan (2016) perustuvat yleisöluennot kertovat tuoreesta näkökulmasta, millaista elämä itsenäisessä Suomessa on ollut.

Maamme. Itsenäisen Suomen kulttuurihistoria -yleisöluennot Turun pääkirjaston Studiossa 10.–13.10.2017:

Ti 10.10. klo 17–19.45 Moderni elämä ja kuolema
Anu Salmela: Itsemurha lääketieteen historiassa
Maarit Leskelä-Kärki: Rakkaus ja seksuaalisuus
Hanne Koivisto: Elämänmuotoja 20- ja 30-luvuilla

Ke 11.10. klo 17–18.30 Kekkonen ja Rock
Kari Kallioniemi, Kimi Kärki ja Rami Mähkä

To 12.10. klo 17–19.45 Tunteet ja media
Paavo Oinonen: Radio itsenäistyneen Suomen tulkkina
Maiju Kannisto: Suurien yleisöjen ja suurien tunteiden televisio

Pe 13.10. klo 10–14 Keille Suomi kuuluu?
Juhana Saarelainen: Puhuuko Suomi suomea?
Niina Siivikko: Saamelaisuus 1900-luvun Suomessa
Heta Lähdesmäki: Susirajalla ja metsäkiistoissa

Miten Herodotos ja Thukydides kirjoittivat historiaa?

Kulttuurihistorian alalla halikarnassolaisen Herodotoksen (485–420) Historiateosta on pidetty pitkään esikuvana historiankirjoitukselle. Historiankirjoitus ei ollut hänen aikanaan vielä vakiintunut kirjallisuuden laji ja hän olisi voinut mennä persialaissotien historiaa ja antiikin kreikkalaista maailmaa kuvaavan teoksensa kanssa moniin eri suuntiin.

Hänen jälkeensä peloponnesolaisodasta kirjoittanut toinen kreikkalainen, ateenalainen Thukydides (455–395), halusi tehdä eroa Herodotokseen ja muihin edeltäjiinsä. Hän halusi kirjoittaa häntä itseään koskettaneista aikalaistapahtumista. Hänen kreikkalaisen sisällissodan kuvauksensa tekikin hänestä esikuvan poliittisen historian historiankirjoituksen perinteelle.

kaksoishermia
Herodotoksen ja Thukydideen kaksoisrintakuva. Napolin arkeologinen museo.

Kulttuurihistorian seuran uuden Capsa Historiae -sarjan ensimmäisessä julkaisussa tutkin, miten erilaisia nämä kaksi kirjoittajaa olivat toisistaan. Heidät on usein kuvattu toisilleen vastakkaisina kirjoittajina, jotka erosivat toisistaan kuin yö ja päivä. Kun tarkastellaan paitsi heidän kirjoittamisensa ideaaleja – sitä mitä he sanovat tekevänsä – myös heidän ideaaliensa toteuttamista – sitä miten he kirjoittavat omat kertomuksensa – käy ilmi, että heillä on enemmän yhteistä kuin aina on haluttu myöntää.

LetheKennington
Thomas Benjamin Kennington (1856–1916): The Waters of Lethe

Kummallekin oli tärkeää paljastaa totuus tapahtumien taustalla. Thukydides kutsuu tätä totuutta nimellä aletheia. Sana lethe tarkoitti unohtamista ja kätkeytymistä, jotakin piilotettua. Se on tunnettu kreikkalaisen manalan, Haadeksen, läpi virtaavan Lethe-joen nimessä. Se joka joi tästä joesta, unohti kaiken. Etuliite –a on privaatio, joka tekee aletheiasta lethen vastakohdan. Kirjaimellisesti totuutta tarkoittava sana tarkoitti kätketyn tulemista esiin, ikään kuin pimeydestä valoon.

Herodotos käyttää tästä paljastamisesta sanaa apodeksis. Se tarkoittaa paljastumista ja aivan kuten aletheia, myös kohteensa tuomista valoon. Kumpikin kirjoittaja jakoi saman totuuskäsityksen ja koki velvollisuudekseen totuuden paljastamisen.

kansikuva
Juha Isotalo: Herodotoksen ja Thukydideen ideaalit ja historiankirjoitus. Capsa Historiae I. Kulttuurihistorian seura, Turku 2017.

Toki molempien historioitsijoiden ideaaleista löytyy myös eroja. Herodotos kertoi usein monta keskenään ristiriitaista syytä tapahtumalle ja halusi antaa yleisönsä päättää, mitä piti uskottavimpana. Thukydides taas teki tämän päätöksen itse ja halusi kertoa vain yhden version. Käsittelen kirjassani kuinka hyvin kumpikin noudatti omia sääntöjään ja kuinka myöhäisempi Thukydides lainasi kirjallisia keinoja myös Herodotokselta.

Heidän vertailunsa on mielenkiintoisinta silloin, kun he kirjoittavat samasta aiheesta. Kumpikin nimittäin käsitteli Ateenan tyrannian loppua 500-luvulla, jossa peisistradeina tunnettu hallitsijasuku syrjäytettiin. (Tarkkaavainen lukija huomaa jo tässä, että Thukydides kirjoitti myös muista kuin omista aikalaistapahtumistaan, rikkoen omaa ideaaliaan!)

Jos haluat lukea tarkemmin historiankirjoituksen perusteista ja kreikkalaisista käsityksistä historian peruskysymyksistä, Kulttuurihistorian seura myy kirjaani 10 euron hintaan. Käsittelen kreikkalaisten käsitystä totuudesta sekä myös ajasta, toisesta tärkeästä historiankirjoituksen ulottuvuudesta. Kommentoin lisäksi sitä, miten Herodotoksesta ja Thukydideestä on kirjoitettu ennen ja nyt.

Oppikirjoissa ja yleisteoksissa esiintyy edelleen värittyneitä arvioita molemmista kirjoittajista, joissa heidät nähdään paitsi vastakohtina toisilleen, myös toinen toista parempana kirjoittajana. Thukydidestä on pidetty omien ideaaliensa erehtymättömänä toteuttajana. Hänen varsinaisen työnsä tarkastelu näiden ideaalien noudattajana on jäänyt vähemmälle. Herodotoksen etnologisia ja maantieteellisiä kuvauksia on pidetty harhautumisesta pääaiheesta, vaikka ne ovat hänelle yhtä arvokkaita kuin itse sotatapahtumien kuvaus. Tässä näkyvät myöhempien aikakausien omat arvostukset heijastettuina menneisyyteen.

Käsityksemme näistä varhaisista historioitsijoista kehittyy koko ajan. Thukydides on edelleen hyödyllinen poliittisen historian esikuva ja heidän yhteistä käsitystään totuuden löytämisestä tutkimalla tapahtumien taustalla vaikuttavia syitä arvostetaan. Herodotos kertoo uskomattoman kuuloisia tarinoita eksoottisista olennoista, joita on pidetty osoituksena joko hänen hyväuskoisuudestaan tai jopa tietoisesta valehtelusta. Nykyään useille niistäkin on löytynyt yllättäviä selityksiä, jotka tekevät niistä uskottavampia.

Oman arvioni mukaan molemmilla oli omat ainutlaatuiset ansionsa nykyisten tieteenalojen, kuten kulttuurihistorian, poliittisen historian ja etnologian varhaisina edustajina. Kun opetamme historiankirjoituksen varhaisvaiheita, mielestäni kreikkalaisen proosan kehitys kohti eriytyviä tieteenaloja tulisi esittää sarjana tyyliltään limittäisiä, toisiltaan lainaavia teoksia, jotka pikku hiljaa alkavat edustaa eri aloja. Herodotoksen ja Thukydideen taustalla olivat monenlaiset esikuvat Homeroksen ja Hesiodoksen eepoksista kreikkalaisiin ja persialaisiin biografioihin. Nykyisten kirjallisuudenlajien muodostuminen on kaikkea muuta kuin selvälinjainen ja tietoinen kehityskulku mustavalkoisin vastakkainasetteluin, jossa yksittäinen kirjoittaja mullistaa koko kirjallisuudenalan.

Kirjoittaja Juha Isotalo.

Tervetuloa Kulttuurihistorian seuran avajaisiin!

Avajaistilaisuus1

Kulttuurihistorian seura juhlii avajaisiaan keskiviikkona 24.5.17 klo 19 alkaen Turun Kirjakahvilassa. Sään salliessa juhlinta tapahtuu pääosin Kirjakahvilan terassilla, Brinkkalan sisäpihan historiallisessa tunnelmassa.

Luvassa on juhlapuheita, musiikkia, mukavaa ja rentoa yhdessäoloa, kahvitarjoilua, kirjakirppistä, mietteitä kulttuurihistoriasta, Kirjakahvilan historian muistelua sen alkuaikojen jäsenten johdolla sekä lisäksi seuran oman kirjasarjan ensimmäisen kirjan julkistaminen.

Juhlinta jatkuu puoleen yöhön asti, ja juhlijoita tanssittaa funkin, soulin, housen ja muun tahdissa DJ Burckhardt ja Lauri. Kirjakahvilan tiskiltä saa ostettua purtavaa ja virvokkeita koko tapahtuman ajan.

Ohjelma:

klo 19 kahvitarjoilu ja tapahtuman avaus, Kulttuurihistorian seuran puheenjohtajan, kulttuurihistorian professori Hannu Salmen avajaispuhe

+ Kulttuurihistorian seuran Capsa Historiae -kirjasarjan ensimmäisen kirjan julkistaminen

klo 20 ”Viattomuutta jäljellä” -paneelikeskustelu Turun Kirjakahvilan historiasta. Keskustelussa mukana Kirjakahvilan perustajia ja aktiiveja: Tapio Onnela, Topi Ruotsalainen, Silja Laine ja Tom Linkinen

klo 21 Ulpu M-K joikaa, alustus Niina Siivikko

klo 21.30 eteenpäin DJ Burckhardt ja Lauri, illanviettoa

Tapahtuma on avoin kaikille kiinnostuneille, tervetuloa!