Kulttuurihistorian jatko-opiskelijan esittely: Johanna Gunell

  1. Mistä tutkimuksessasi on kyse?

Väitöstutkimukseni käsittelee Cynthia Lennonin (1939–2015) julkisuuskuvaa. Siinä yhdistyvät kaksi minua kiinnostavaa ilmiötä julkisuuskulttuurissa: accidental celebrity eli ns. vahinkojulkisuus sekä WAG-julkisuus. WAG on akronyymi sanoista ”wifes and girlfriends”. Brittilehdistö käytti sitä ensimmäisen kerran 2000-luvulla viitaten jalkapalloilijoiden puolisoihin. Myöhemmin lyhenteellä on kuvattu myös muiden alojen miesten puolisoita.

Cynthia Lennon tuli tunnetuksi The Beatles -yhtyeen jäsenen John Lennonin vaimona. Cynthiaa kuvailtiin 1960-luvulla Beatlemanian vallatessa maailmaa ”maailman kadehdituimmaksi tytöksi”. Lennonit erosivat 1968. Avioeron jälkeen ja John Lennonin vielä eläessä, Cynthia piti melko matalaa profiilia julkisuudessa, poikkeuksena ensimmäisen omaelämäkertansa julkaisu 1970-luvun lopulla. Mutta John Lennonin kuoltua joulukuussa 1980, Cynthia alkoi yhä enenevissä määrin esiintymään julkisuudessa ja muistelemaan entistä aviomiestään ja heidän yhteistä elämäänsä. Tämän lisäksi hän muun muassa julkaisi oman nimikkoparfyyminsa, pyöritti The Beatles-teemaista ravintolaa sekä maalasi ja piirsi omaelämäkerrallisia kuva-aiheita ja piti niistä taidenäyttelyitä. Toisen omaelämäkertansa hän julkaisi vuonna 2005.

Kysyn väitöskirjassani, miten eri tahot (Cynthia itse, eri median edustajat, fanit) rakensivat Cynthia Lennonin julkisuutta. Lähdemateriaalini on runsas ja monipuolinen. Analysoin muun muassa sanoma- ja aikakauslehtiartikkeleita, omaelämäkertaelokuvia, sosiaalisen median aineistoa, fanifiktiota, Cynthian omaelämäkertoja sekä omaelämäkertapiirustuksia.

  1. Miten tutkimuksesi suhteutuu nykypäivän yhteiskuntaan?

Nykyisessä mediakulttuurissa enenevissä määrin julkisuudenhenkilöt ovat sellaisia, jotka eivät ole päätyneet julkisuuden valokeilaan, koska he olisivat esimerkiksi lahjakkaita näyttelijöitä, hyviä laulajia tai menestyviä urheilijoita, vaan he ovat ns. mediapersoonia eli he ovat tunnettuja sen vuoksi, että he ovat kuuluisia. Edelleen monessa naisten- ja iltapäivälehtien kannessa poseeraa nainen, jonka ponnahduslautana julkisuuteen on ollut nimenomaan suhde kuuluisaan mieheen, joka yleensä on tunnettu jonkin erityistaitonsa vuoksi, esimerkiksi urheilija. Ilmiö on voimakkaasti sukupuolittunut. Harva mies ponnistaa kuuluisan vaimonsa rinnalta julkisuuteen. Esimerkiksi parhaillaan suoratoistopalvelu Netflixissä pyörii dokumentti I Am Georgina, joka kertoo jalkapalloilija Christiano Ronaldon tyttöystävästä. Mutta tietääkseni ei ole näköpiirissä dokumenttia (tai tosi-tv-sarjaa), jossa pääosassa olisi vaikkapa Ahlamalik Williams, poptähti Madonnan poikaystävä.

Julkisuuskulttuuri näkyy ja kuuluu yhteiskunnassamme voimakkaasti ja siksi sen tutkiminen on tärkeää. Mielenkiinto julkkiksia kohtaan ei myöskään näytä heikentymisen merkkejä vaikkakin kevään 2020 koronapandemian ensimmäisen aallon aikana muun muassa BBC ja The New York Times spekuloivat julkkiskulttuurin katoamisella ja sen merkityksen vähenemisellä.

Kuva: Johanna Gunell.
  1. Mikä johdatti sinut alun perin kulttuurihistorian pariin?

Luin yläasteikäisenä Kaari Utrion tietokirjan Perhekirja – Eurooppalaisen perheen historia. Aiemmin en ollut erityisemmin pitänyt historiasta, koska koulussa se tuntui käsittävän vain ”antiikin kreikkaa, sotia ja presidenttejä”. Yhtäkkiä luin kirjaa, jossa kerrottiin tavallisten ihmisten, erityisesti naisten, historiasta. Edelleen nähdessäni kyseisen kirjan kirjahyllyssäni muistan sen innostuksen, jota koin kirjaa lukiessani. Samoihin aikoihin sain selville, että oppiaine nimeltään kulttuurihistoria on olemassa ja sitä voi opiskella omassa kotikaupungissani Turussa. Silloin otin tavoitteekseni päästä opiskelemaan sitä Turun yliopistoon.

Kyseinen tavoite ei ollutkaan sitten niin helposti toteutettavissa käytännössä. En päässyt ensimmäisellä, toisella, enkä kolmannellakaan kerralla sisään, mutta opiskelin vuosien vieriessä muun muassa Turun ammattikorkeakoulussa. Vaikka usein järkeilin, että ei kannata enää hakea uudestaan yliopistoon, koska joka kesä oli edessä pettymys, kun en taaskaan päässyt sisään. Ajattelin usein, että olisi vain parempi luovuttaa, mutta jokin ääni sisälläni vain kehotti hakemaan uudestaan. Ja hyvä niin, koska lopulta aloitin opinnot Turun yliopistossa 25-vuotiaana vuonna 2009. Tarinan opetus: jos todella haluat jotain, koskaan ei pidä luovuttaa. Sitä olen yrittänyt muistuttaa itselleni myös tämän väitöskirjaprojektin aikana, kun tielle on noussut erilaisia esteitä.

  1. Mitä kulttuurihistoria merkitsee sinulle?

Minulle kulttuurihistoriassa tärkeää on sen monimuotoisuus ja laaja-alaisuus. Kulttuuri kulttuurihistoriassa on elämän läpäisevää, monikerroksista ja -aikaista. Kulttuurihistoriassa pystytään hyvinkin ennakkoluulottomasti tutkimaan niin muinaisia kulttuureja kuin lähimenneisyydenkin ilmiöitä. Näin ollen tutkimusaiheiden kirjo kulttuurihistoriassa on valtava, mikä tekee siitä niin rikkaan ja kiehtovan oppiaineen. Kulttuurihistorian avulla ymmärrän paremmin ympäröivää todellisuutta ja osaan kontekstoida niin historiallisesti kuin kulttuurisestikin tapahtumia laajempiin ilmiöihin.

  1. Kerro jokin hauska tai yllättävä fakta itsestäsi tai tutkimuksestasi.

Itseäni ehkä eniten yllättynyt seikka tutkimuksessani on ollut se, kuinka Cynthia Lennonin julkisuuskuvassa korostetaan vuosina 1962–63 tapahtuneita asioita. Kun The Beatles alkoi kasvattamaan suosiotaan erityisesti vuodesta 1962 lähtien, päätti yhtyeen manageri Brian Epstein, että Cynthian olemassaolo John Lennonin tuoreena vaimona ja tulevan lapsen äitinä piti kieltää. Epstein pelkäsi, että mikäli fanit saisivat tietää John Lennonin olevan naimisissa, se heikentäisi yhtyeen suosiota. Ja todellakin reilun vuoden ajan Cynthia pysytteli piilossa ja kielsi edes tuntevansa John Lennonia. Väistämättä syksyllä 1963 salaisuus tuli julki ja tämän jälkeen Cynthia Lennon oli avoimesti julkisuudessa kuolemaansa 2015 saakka.

Kuitenkin lukiessani Cynthia Lennonin kuoleman jälkeen julkaistuja muistokirjoituksia yllätyin, kuinka monessa niistä korostettiin, hänen olleen ”The hidden Beatle wife” tai ”The secret wife”. Jostain syystä yli 50 vuoden julkisuudessa olo häivytettiin ja sen sijaan korostettiin reilun vuoden ajanjaksoa, jolloin häntä pidettiin salassa. Myös vuonna 2021 julkaistu lyhytelokuva Cyn loppuu kohtaukseen, jossa fani kysyy nuorelta Cynthia Lennonilta hänen työntäessään lastenvaunuja, onko hän John Lennonin vaimo. Elokuvassa Cynthia vastaa, ettei tunne ketään sen nimistä henkilöä. Se, että julkisuudenhenkilöstä hänen kuollessaan nostetaan ”tikunnokkaan” jokin tietty tapahtuma tai aikakausi on toki yleistä, mutta on hieman traagista, että Cynthia Lennonin tapauksessa valokeilaan nostetaan ajanjakso, jolloin hänen olemassaolonsa kiellettiin. Yksi tutkimukseni tavoitteestani onkin kyseenalaistaa tätä narratiivia ja toki myös pohtia, miksi se elää niin vahvana hänen julkisuuskuvassaan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s