Tähän mennessä viimeisin Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaineen tiloista on Arcanum, jonne oppiaine muun Sirkkalan kampuksen väen kanssa muutti kesällä 2020. Pikaisen sähköpostiselauksen perusteella Sirkkalan kampuksen muuttamisesta Arcanumiin, uudelle ihmistieteiden kampukselle alettiin tiedottaa loppuvuodesta 2017 alkaen. Alakampuksella sijaitsevan Arcanumin suunnitteli arkkitehtitoimisto Arkkitehdit NRT arkkitehti Matti Nurmelan johdolla ja se valittiin valmistumisvuonnaan 1993 vuoden rakennushankkeeksi.

Aiemmin biokemistien ja kemistien käytössä olleet tilat oli tarkoitus remontoida laajasti ja talo rakentaa sisältä lähes kokonaan uusiksi. Vuoden 2018 aikana oppiaineen ja koko laitoksen väeltä kerättiin ehdotuksia, toiveita ja huomioita siitä, millaiseksi Arcanum tulisi remontoida. Jossakin vaiheessa pohjapiirroksetkin ilmestyivät katseltaviksi Historicumin kolmannen kerroksen kahvihuoneeseen ja eri puolille Sirkkalaa tuotiin Arcanumiin ehdotettuja tuoleja ja muita huonekaluja testattaviksi. Arcanumin peruskorjaus alkoi vuonna 2019.

Muutto Arcanumiin koronapandemian ensimmäisen aallon kourissa kesällä 2020 oli iso ponnistus oppiaineelta ja koko Sirkkalan kasarmin väeltä. Korona sekoitti alkuperäiset suunnitelmat ja pakkaamista ja siivoamista jouduttiin tekemään keväällä 2020 kiireessä. Muuttuvat koronasuositukset lisäsivät haastetta. Samaan aikaan huoneissa ei saanut olla liian monta ihmistä, joten työhuoneiden pakkaaminen hoidettiin määräämällä jokaiselle tietty aika, jolloin sai tulla Sirkkalaan. Tutkijoiden työhuoneissa olleiden kirjojen ja tavaroiden lisäksi Historicumin kolmannen kerroksen käytävä, komerot, kahvihuone, Aikala-huone ja ullakko sekä muut sopet Sirkkalassa piti tyhjentää oppiaineen kirjoista ja muusta tavarasta. Sirkkalan piti olla tyhjä toukokuun loppuun mennessä.  Sirkkalan pihalla ilmaiseksi jaettavia kirjoja tuli moni ihminen hakemaan ja pelastamaan roskiskohtalolta. Viimeisinä pakkauspäivinä löytyi kuulemma vielä kaikenlaista epämääräistä tavaraa, mutta jotenkin urakasta selvittiin, ja varsinkin henkilökunta uurasti muutossa.  

Muuttofirma toimitti muuttolaatikot tarrojen perusteella Arcanumiin kesäkuun alussa ja kesän aikana laatikot tuli tyhjentää. Jokainen työpisteen Arcanumista saanut oli vastuussa omien laatikoiden purkamisesta, ja onneksi pari opiskelijaharjoittelijaa auttoi yleisiä kirjoja sisältävien laatikoiden purkamisessa. Oppiaineiden yleistä tavaraa päätyi esimerkiksi Arcanumin kellariin ja käytävillä oleviin kirjahyllyihin.

Korona ja kesä hillitsi monen purkamisintoa ja muistoissa sinisiä ja mustia muuttolaatikoita tuntui olevan työpisteiden luona ja käytävillä pitkään. Uutuutta kiiltävät tilat kuitenkin houkuttivat käymään Arcanumissa ja laittamaan oman pisteen valmiiksi. Lokakuussa 2020 järjestettiin Arcanumin avajaiset Zoomissa. Koronasuositukset rajoittivat aluksi yliopiston tiloissa työskentelyä. Vaikka pitkään oli voimassa vahva etätyösuositus, yritettiin jossakin vaiheessa tarjota niille, joille kotona työskentely oli hankalaa, mahdollisuus edes jotenkin tehdä töitä yliopistolla. Kokoontumisrajoitusten takia samassa tilassa ei saanut olla muutamaa henkeä enempää ja monitiloiksi kutsutuissa avokonttorihuoneissa kehiteltiin luovia ratkaisuja, esimerkiksi WhatsApp-ryhmässä saattoi huhuilla, oliko omalla huoneella jo liikaa ihmisiä vai kannattiko tänään lähteä yliopistolle. Kevääseen 2022 asti oli voimassa ohje käyttää maskia ja pitää huolta turvaväleistä yhteisissä tiloissa. Työpisteillä ei kuitenkaan ole vielä ollut tunkua ja harva on alkanut käymään päivittäin Arcanumissa. Yksi syy tähän on ehkä se, että Arcanumia remontoidaan edelleen, ja alakerrasta kantautuu silloin tällöin esimerkiksi porausääniä. Remontti kestää vielä hetken, sillä kieli- ja käännöstieteen laitoksen on tarkoitus muuttaa alkuvuonna 2023 Arcanumiin ja kirjaston sekä arkiston siirtyä Lemminkäisenkadulta Arcanumiin.

Aluksi koronan pelossa ja etäilyyn tottuneena ihmisten näkeminen tuntui oudolta, mutta samalla niin ihanalta ja tärkeältä. Vaikka työpaikkayhteisöllisyys ei ole vielä Sirkkalasta muuton jäljiltä kunnolla palautunut, on Arcanumin toisen kerroksen kahvihuoneessa ehtinyt olla jo monta elähdyttävää keskustelua. Koska kerroksessa majailee kulttuurihistorioitsijoiden lisäksi myös esimerkiksi suomen- ja yleisen historian sekä sukupuolentutkimuksen tutkijoita, voi kahvihuoneessa nyt tavata ja jutella laajemman ihmisjoukon kesken. Tämä yhteys oppiaineiden välillä on ollut yksi Arcanumin hyvistä puolista. Ja onneksi lähityöskentelevien määrän kasvaessa on jo pari kuukautta viritelty viikoittaisia kulttuurihistorian oppiaineen kahvihetkiä torstaisen palaverin perään. Opiskelijat ovat myös järjestäneet Aikala-kahvien tapaisia Arcanum-kahveja toisen kerroksen kahvihuoneessa. Aikala-huoneen kaltaista tilaa, jota voisi käyttää epävirallisiin tilaisuuksiin, on kuitenkin Arcanumissa ikävä.

Mahtava puoli Arcanumin tiloissa on kuitenkin käytävän varrella ja joidenkin työhuoneiden yhteydessä olevat vetäytymistilat. Avokonttorien aikakaudella ne ovat kultaakin arvokkaampia, kun työpäiviä rytmittävät Zoom-palaverit ja puhelinsoitot. Ilman vetäytymistiloja työskentely hiljaisiksi tiloiksi määritellyissä avokonttoreissa olisi melko mahdotonta.

Positiivista on myös se, että oppiaine on Sirkkalan vuosien jälkeen taas hyvin lähellä opetustiloja ja opiskelijoita. Nyt seminaarihuoneet ja luontosalit ovat samassa kerroksessa oppiaineen henkilökunnan ja tutkijoiden työtilojen kanssa ja Arcanumin ensimmäisen kerroksen aulaan on suunnitteilla tiloja opiskelijoille.

Vaikka kulttuurihistorian oppiaine on ollut Arcanumissa jo kaksi vuotta, tiedetään vuoden päästä paremmin, miten tila toimii ja mitkä ovat hyviä käytäntöjä. Silloin on myös kulttuurihistorian väellä enemmän muistoja Arcanumista.

Heta Lähdesmäki

Kirjoittaja on tehnyt väitöksenjälkeistä tutkimusta osin etänä, osin Arcanumin toisessa kerroksessa

Kirjoitussarjan edellinen osa: Muistoja Sirkkalan kasarmin Historicumista