Tuomiokirkon tornissa

Koulupoikana kävin tuomiokirkon tornissa
jännittävät kapeat kierreportaat pimeässä
pitkät kuin turha elämä
ajattelin että kuljen kaitaa tietä taivaisiin
ja mitkä näyt tornista
elämäni kaupunki vuosisatojen Turku
aamuauringon loisteessa.
Timo Saarniemi

Turun yliopisto on toiminut kulttuurihistorian oppiaineen kotina jo 50 vuotta ja Turun värikäs menneisyys on tarjonnut tutkijoille runsaasti tutkimusaiheita koko tämän ajan. Pro gradu -tutkielmissa ja tutkimusartikkeleissa ovat opiskelijat ja tutkijat katsoneet Turkua niin henkilöiden, paikkojen kuin ilmiöiden kautta. Esimerkkejä olisi paljon, joten nostan tässä esiin vain muutamia näkökulmia Turun menneisyyteen. 

Kulttuurihistorian graduissa on tuotu esiin monia vahvoja muistojälkiä omaavia paikkoja. Karri Kilpinen kirjoitti gradussaan Ylioppilaskylän legendaarisesta, nyttemmin jo toimintansa lopettaneesta Ravintola Three Beerista – tai tuttavallisemmin Trebarista – ja tutki ravintolan luomaa yhteisöllisyyttä osana turkulaista vapaa-ajankulttuuria. Miia Raivikko puolestaan tutki Heidekenin synnytyssairaalaa koettuna ja muistettuna paikkana. Myös hurjan maineen omaava Kakola on inspiroinut tutkimusta: Kurt Hedborgin gradussa tarkasteltiin arjen vallankäyttöä toisen maailmansodan aikana vankilayhteisössä. Lavatanssien ystäville kiintoisaa luettavaa olisi Marja Tuohimaan gradu, joka käsittelee suurten ikäluokkien muistoja Uittamon lavatansseista. Jaana Paatela-Palinin tutkimuksen keskiössä olivat tyttöoppilaiden muistot Turun Suomalaisessa Yhteiskoulussa 1960- ja 70-luvuilla.

Kulttuurihistorioitsija ja tietokirjailija Rauno Lahtinen on tarjonnut teoksissaan näkymiä myös jo kadonneeseen Turkuun. Esimerkiksi viisiosainen Turun puretut talot -kirjasarja nostaa esiin 1950-80-lukujen purkuaallon seurauksena Turun katukuvasta kadonneita rakennuksia. Lahtisen bibliografiasta löytyy monia katsauksia kaupungin muuttuviin kasvoihin ja menneisyyteen; näkökulmina toimivat mm. jugend, puistot, puutalot, Kakola ja hirmuteot. Tuoretta tutkimusta turkulaiseen muotoilun historiaan edustaa Maija Mäkikallin väitöskirja Laatuhuonekaluja koteihin: Boman, moderni ja suomalaisen huonekalutaiteen murros 1920-luvulta 1950-luvulle, jonka kohteena on turkulainen Bomanin puusepäntehdas ja sen laaja huonekalutuotanto.

Turun keskiaikainen historia on tarjonnut monia kiinnostavia tutkimuskohteita kulttuurihistorioitsijoille. Janne Aakko tutki gradussaan 1400-luvun Turun hiippakunnan kivikirkkoja ja niiden amatöörilaivakuvia. Tuulia-Tuulia Tummavuori pohti nykypäivän näkökulmasta keskiajan esittämistä keskiaikamuseoissa Turussa, Bergenissä ja Tukholmassa. Keskiajan Turkua on pohdittu myös kulttuurisen aineiston näkökulmasta: teoksessa Turun tuomiokirkon suojissa. Pohjoinen hiippakuntakeskus keskiajan ja uuden ajan alun Euroopassa Reima Välimäki on tutkinut Hilda Huntuvuoren historiallisten romaanien kuvaa varhaiskeskiajan Turusta ja Hannu Salmi puolestaan keskiajan ja uuden ajan alun Turkua elokuvien kautta. 

Näkymiä 1600-luvun Turkuun on tutkimuksissaan avannut edesmennyt kulttuurihistorian tutkija Riitta Laitinen. Tilan ja ympäristön kulttuurihistoriaan erikoistunut Laitinen tutki artikkeleissaan Turkua 1600-luvulla mm. yöllisten katutappeluiden, varkaiden karkoitusrangaistusten ja kaupungin materiaalisen järjestyksen kautta. Myös Hanna-Leena Väisänen on gradussaan pohtinut Turun kaupunkisuunnittelua ja -rakentamista 1600-luvun puolivälin tienoilla.

Populaarikulttuurilla ja etenkin (populaari)musiikilla on vahva historia Turussa – onhan Turusta lähtöisin Suomen vanhin yhdistys Turun soitannollinen seura (per. 1790) ja vanhin yhtäjaksoisesti toiminut rockfestivaali Ruisrock (ens. kerran v. 1970). Suvi Vainionpää tutki gradussaan rock-antropologi Timo Saarniemen raportteja TVO:lta 80-luvulta 2000-luvulle. Saarniemen monipuolinen aineisto päätyi Saarniemen kuoltua kulttuurihistorian oppiaineen haltuun, ja aineisto digitoitiin 2010-luvulla. Vuonna 2012 Sirkkalan kasarmilla nähtiin pienoisnäyttelyn muodossa katsauksia tähän kulttuurisesti merkittävään aineistoon Saarniemen elämästä ja Turun rock-historiasta. Niina-Kaisa Laurikaisen gradu tarkastelee turkulaisen Svart Records -levy-yhtiön vinyyliuudelleenjulkaisuja historiakulttuurina. Sofia Kallio on puolestaan tutkinut Turun oopperayhdistyksen toimintaa 80-90-luvuilla. Helena Värri taas nosti gradussaan esiin turkulaisen työväenliikkeen musiikkikulttuuria toisen maailmansodan jälkeen. Kulttuurihistorian tutkijoita oli mukana myös Turun historiallisen yhdistyksen kustantamassa teoksessa Toisen soinnun etsijät. Turkulaisen populaarimusiikin villit vuodet 1970-2017.

Hannu Salmi on tutkinut Turun vuoden 1827 paloa ja siihen liittyviä tunnekokemuksia. Hän on selvittänyt, kuinka uutisointi palosta levisi sanomalehdissä ympäri maailmaa, ja syksyllä 2022 ilmestyy suomenkielinen teos Tunteiden palo. Turku liekeissä 1827, joka keskittyy palon kokeneiden ihmisten tunteisiin ja kokemuksiin. Näkymiä 1800-luvun Turkuun ja oppineiden piiriin ovat avanneet myös Heli Rantala ja Jukka Sarjala. Sarjalan teos Turun romantiikka. Aatteita, lukuvimmaa ja yhteistoimintaa 1810-luvun Suomessa avaa Keisarillisen Turun yliopiston opiskelijoiden ja maistereiden verkostoja ja liikehdintää. Myös Rantala on tutkinut Turun akateemista elämää sekä pohtinut Turkua kirjojen ja kirjakauppojen kaupunkina.

Voi kohtalo kummasti viedä
meitä riemussa kuin surussa.
En sitä mä vieläkään tiedä,
kuinka onneni sain Turussa.
Veikko Lavi: Turun surusilmä (1953)

Teksti: Elina Karvo, Kulttuurihistorian seuran sihteeri.

Kirjallisuutta:

Grönholm, Pertti & Kärki, Kimi (toim.): Toisen soinnun etsijät. Turkulaisen populaarimusiikin villit vuodet 1970-2017. Turun historiallinen arkisto 70. THY, 2017. 

Kaartinen, Marjo, Räsänen, Marika & Välimäki, Reima (toim.): Turun tuomiokirkon suojissa. Pohjoinen hiippakuntakeskus keskiajan ja uuden ajan alun Euroopassa. Historia Mirabilis 8. THY, 2012.

Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot 5. Kustannusosakeyhtiö Sammakko, 2018.

Laitinen, Riitta. “Banishment, Urban Community and Judicial Practice: Thieves in Mid-17th-Century Turku.” Scandinavian journal of history 38, no. 5, 2013. s. 549–567.

Laitinen, Riitta. “Nighttime Street Fighting and the Meaning of Place: A Homicide in a Seventeenth-Century Swedish Provincial Town.” Journal of urban history 33, no. 4, 2007. s.602–619.

Laitinen, Riitta: “1600-luvun kaupunkia rakentamassa.” Ennen ja nyt 6, no. 2. 2006.

Mäkikalli, Maija: Laatuhuonekaluja koteihin: Boman, moderni ja suomalaisen huonekalutaiteen murros 1920-luvulta 1950-luvulle. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 125. 2021.

Rantala, Heli: Eurooppalaisia aatteita 1800-luvun alun Turun akatemiassa. Teoksessa Eurooppa, Suomi, Kalevala. Mikä mahdollisti Kalevalan? Kalevalaseuran vuosikirja. 2019.

Rantala, Heli: Något om böcker. Kirjojen ja kauppiaiden jäljillä 1800-luvun alun Turussa. Teoksessa Turun romantikko. Esseitä Hannu Salmelle. 2021.

Salmi, Hannu: Catastrophe, Emotions and Guilt – The Great Fire of Turku 1827. Catastrophe, Gender and Urban Experience, 1648–1920. Eds. Deborah Simonton & Hannu Salmi. Routledge, 2017. s. 121–138.

Salmi, Hannu: Tunteiden palo. Turku liekeissä 1827. Otava 2022. (ilmestyy syksyllä)

Salmi, Hannu: Turun palo levisi maailmalle. Turun yliopiston blogi, 2016. https://blogit.utu.fi/utu/2016/09/13/turun-palo-levisi-maailmalle/

Sarjala, Jukka: Turun romantiikka – Aatteita, lukuvimmaa ja yhteistoimintaa 1810-luvun Suomessa. SKS, 2020.

Pro gradut

Aakko, Janne: Kivikirkkojen amatöörilaivakuvien muovaama tila 1400-luvun Turun hiippakunnassa. (2019)

Hedborg Kurt: ”Me ollaan niin kurjassa asemassa, ettei kannattaisi elää”. Arjen vallankäyttö vuosina 1939-1945 Kakolanmäen vankilayhteisössä ja sen kulttuuriset merkitykset. (2015)

Kallio, Sofia: Turun Oopperayhdistyksen toiminta ja kehitys 1980- ja 1990-luvuilla. Amatööreistä ammattilaisiksi. (2000) 

Kilpinen, Karri: “Itsemurhayksiöiden olohuone.” Ravintola Three Beersin luoma yhteisöllisyys osana Turun ylioppilaskylää ja turkulaista vapaa-ajankulttuuria 1989-2018. (2020)

Laurikainen, Niina-Kaisa: Svart Recordsin vuosien 2013-2016 vinyyliuudelleenjulkaisut historiakulttuurina. (2022)

Paatela-Palin, Jaana: Tavoitteena ylioppilaslakki – Muistojen totuus kuuden tyttöoppilaan kokemuksista Turun Suomalaisessa Yhteiskoulussa vuosina 1962-72. (2016)

Raivikko, Miia: “Heideken on tarina.” Heidekenin synnytyssairaala koettuna ja muistettuna paikkana. (2013)

Tummavuori, Tuulia-Tuulia: Keskiaikaa kolmessa kaupungissa – Keskiajan esittäminen Bergenin, Tukholman ja Turun keskiaikamuseoissa vuonna 2017. (2017)

Tuohimaa, Marja: Lavatanssikulttuuri historiakuvassa. Suurten ikäluokkien kulttuurisukupolven muistot Turun Uittamon lavatansseista 1960-2012. (2013)

Vainionpää, Suvi: “Ihmisiä, ihmisiä, ihmisiä! Tuhansittain!” Rock-antropologi Timo Saarniemen raportit TVO:lta vuosina 1984-2005. (2013)

Väisänen, Hanna-Leena: Kaupunkisuunnittelu ja kaupunkirakentaminen Turussa 1638-1661. (2007)

Värri, Helena: Aatteen, taiteen ja viihteen vuoropuhelua – turkulaisen työväenliikkeen musiikkikulttuuri vuosina 1945-1955. (2008)

Kirjoitussarjan edellinen osa: Muistoja muutosta Arcanumiin ja ensimmäisestä kahdesta vuodesta uudella ihmistieteiden kampuksella