Kulttuurihistorian tutkimusmenetelmät_CFP

Kirjoituskutsu Kulttuurihistorian tutkimusmenetelmät -kirjaan

Kulttuurihistorian tutkimusmenetelmiä koonnut teos Tulkinnan polkuja (Nivala & Mähkä, toim.) ilmestyi vuonna 2012. Sen jälkeen tutkimusmenetelmien ja -suuntausten kirjo on kehittynyt nopeasti. Onkin aiheellista kysyä, minkälainen on kulttuurihistoriallisen tutkimuksen nykytilanne.
Millaisia ovat tutkimusalan ajankohtaiset kysymykset 2020-luvulla? Kulttuurihistorian tutkimusmenetelmät vastaa tähän kysymykseen kartoittamalla tuoreita metodologisia ja teoreettisia avauksia. Kirja palvelee tutkimusmenetelmäkirjana niin opiskelijoille, jatko-opiskelijoille kuin urallaan pidemmälle ehtineille tutkijoille.

Laajemman kulttuurisen käänteen osana 1980- ja 1990-luvulla esiin noussut uusi kulttuurihistoria (new cultural history) on uudistunut monin tavoin 2000-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä. Ihmistieteiden uudet avaukset kuten uusmaterialismi ja humanistinen eläintutkimus ovat vaikuttaneet myös kulttuurihistorialliseen tutkimukseen. Lisäksi digitaalinen historia on tuonut kvalitatiivisen tutkimuksen rinnalle kvantitatiiviset menetelmät ja perinteinen lähiluku (close reading) on täydentynyt kaukolukemisella (distant reading). Internet sekä erityisesti sosiaalinen media ovat tuoneet uusia haasteita ja mahdollisuuksia kulttuurihistorialliselle tutkimukselle.

Myös erilaiset eettiset kysymykset ovat nousseet yhä tärkeämpään asemaan. Ne koskevat koko tutkimusprosessia aiheen, aineiston ja metodien valinnasta erilaisiin tunnistettavuuteen ja yksityisyyteen liittyvien tietojen käyttöön sekä tutkimustulosten esittämisen tapoihin asti. Esimerkiksi oman tutkijaposition jatkuva reflektointi on näkynyt monissa keskusteluissa, jotka kiinnittyvät alan pitkään traditioon: tutkijalla on vastuu ja valta tehdä kysymykset ja tulkinnat, joiden lähestymiseen metodologia tarjoaa välineet. Kysymyksiä, joita aineistolta kysytään, määrittävät eri aikoina muuttuvat painotukset ja mahdollisuudet. Tämä pätee myös menetelmiin, sillä ne kehittyvät ja mahdollistavat uusia, erilaisia tapoja lähestyä ja käsittää tutkittavaa aineistoa.

Haemme Kulttuurihistorian tutkimusmenetelmät -kirjaan suomenkielisiä artikkeleita, jotka käsittelevät kulttuurihistorian eri tutkimusalueita ja menetelmiä. Olemme kiinnostuneet kaikenlaisista kulttuurihistorian metodologiaan kytkeytyvistä teksteistä ja kannustamme myös tutkimusyhteisöjä ja -hankkeita yhteisartikkelien kirjoittamiseen. Artikkelit voivat käsitellä esimerkiksi seuraavia teemoja, mutta niiden ei tarvitse rajoittua vain niihin:

– aatteiden, kokemusten, tunteiden ja uskontokulttuurien historia
– digitaalinen kulttuurihistoria
– historia ja elämänkerronta sekä biografinen historiantutkimus
– kaupunkihistorian tutkimus
– sukupuolten historia
– taiteiden, populaarikulttuurin ja median kulttuurihistoria
– tiedettä ja taidetta yhdistävät menetelmät
– tekniikan/teknologian kulttuurihistoria
– historian käyttö ja kulttuurinen muisti
– aikakausi- ja lähdeaineistokohtaiset tutkimusmenetelmät
– toislajiset eläimet ja kulttuurihistoria
– posthumanismi, antroposentrismin kritiikki ja kulttuurisuuden uudelleenarviointi
– evoluutioteoria ja kulttuurihistoria, pitkän aikavälin kulttuurihistoriat
– kulttuurin käsitteen problematiikka ja rajat
– kulttuurihistoria monitieteisenä tutkimuksena

Kirjan artikkelien ohjeellinen laajuus on 20 000 – 30 000 merkkiä, sisältäen välilyönnit, viitteet ja lähdeluettelon.

Enintään 300 sanan mittaiset abstraktit pyydetään lähettämään 18.6.2020 mennessä Rami Mähkälle (rarema@utu.fi). Tieto abstraktin mahdollisesta hyväksymisestä ilmoitetaan elokuussa, ja artikkelin käsikirjoitus lähetetään toimittajille 31.12.2020 mennessä. Vertaisarvioitu artikkelikokoelma julkaistaan Kulttuurihistoria-sarjassa (jufo 1) vuoden 2021 lopussa.

Kirjan toimittajat:
Rami Mähkä
Sakari Ollitervo
Heidi Hakkarainen
Niko Heikkilä
Karoliina Sjö

Lisätietoja Kulttuurihistoria-sarjasta:
https://kulttuurihistoria.net/cultural-history-julkaisusarja/
Heidi Kurvinen (heidi.kurvinen@utu.fi)