Yleisradio täyttää ensi vuonna kunnioitettavat 100 vuotta, mutta juhlavuoden lähestyessä olemme saaneet myös lukea ja kuulla myös ikävämpiä uutisia Ylen säästöistä. Kulttuurihistorian tutkija Paavo Oinonen käsitteli Ylen vaiheita vuonna 2019 julkaistussa teoksessaan, joka ilmestyi Kulttuurihistorian seuran Capsa Historiae -sarjassa. Nyt hän palaa ajankohtaisen kirjansa teemoihin tämän haastattelun myötä.

Kertoisitko mitä teos käsittelee ja mistä idea siitä sai alkunsa?

Vain parasta kansalaisille. Yleisradiotoiminta julkisena palveluna käsittelee nimensä mukaisesti julkisen yleisradiotoiminnan muovautumista käytäntöinä ja yleisradioaatteena. Suomen Yleisradiota (Yle) tutkineena kaipasin suomalaista yleisesitystä käsitteen juurista ja sen nykyisestä merkityksestä. Idea eli pitkään. Lopullisesti toimeen tarttumaan innosti apuraha ja David Hendyn kompakti kirja Public Service Broadcasting (2013), jossa hän tiivistää britannialaisen BBC:n ideaalin. Vuonna 1922 perustettu brittiläinen BBC on ollut julkisesti rahoitettujen yleisradioyhtiöiden esikuva.

Millä tapaa teos kytkeytyy tällä hetkellä ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin keskusteluihin?

Käsittelen kirjan viimeisessä kolmanneksessa esimerkein Suomen Yleisradioon 2000-luvun alkupuolella kohdistuneita poliittisia painostusyrityksiä. Vaikka yleisradiolaki takasi yhtiölle vakaat toimintaedellytykset, parlamentaarisesti valvottuna toimijana se on aina poliittisessa ohjauksessa.

Juuri tällä hetkellä Yle toteuttaa poliittisesti päätettyjä säästötoimia. Erityisen ajankohtaista on pohtia koko maan kattavan uutismedian peittoa, kun Yle vähentää myös maakunnallista uutishankintaa ja -välitystä. Samalla maakuntalehdistö on taloudellisesti yhä ahtaammalla mainostulojen paetessa somejäteille. Taustaoletukseni kirjassani oli, että säännelty julkinen media on demokraattisen yhteiskunnan peruselementti. Se on yhä ajankohtainen aihe.

Kenelle suosittelisit kirjaa?

Edelleen se antaa paikansa pitävän kuvauksen public servicen britannialaisista juurista ja BBC.n ensimmäisen pääjohtajan John Reithin periaatteista. Suomen osalta keskeistä on, miten yleisradioyhtiö on reagoinut erilaisiin ulkoisiin paineisiin. Suosittelisin sitä yleisradiotoimintaa tutkivalle opiskelijalle ja tutkijalle. Kirja johdattaa tuolloiseen tutkimustilanteeseen ja käytyihin keskusteluihin, mutta se ei mene aiheeseen syvemmälle. Kokonaisuus on yleiskatsaus.

Nyt kun kirjan julkaisusta on kulunut kuusi vuotta, mitä ajattelet siitä nyt? Muuttaisitko tai täydentäisitkö sitä joltain osin?

Jo kirjoittaessani ymmärsin, että paljon jää kertomatta. Nyt kirjoittaisin teokseen lisää yleisradioyhtiöiden kansainvälisestä toiminnasta ja siitä, miten julkinen palvelu on määrittynyt Euroopan yleisradioliiton (EBU) kanssa toimien. Kun Yle täyttää vuonna 2026 sata vuotta, tutkimustilanne paranee merkittävästi uusien instituutiohistorioiden myötä.

Kaikkiaan tasavuositeoksia tulee useita. Lisäksi Anu Koivusen, Mari Pajalan, Laura Saarenmaan ja Janne Zareffin tuore Kulttuuritelevision aika. Suomalaisen television toinen historia 1970–1980-luvuilla (2024) on merkittävä lisä yleisradiotutkimukseen. Se syventää käsitystämme suomalaisen television suuruuden ajasta unohtamatta Mainos-TV:n merkitystä (MTV) ja tulkitsee TV-historiaamme uudelleen kulttuurin käsitteen lävitse.

Oletko julkaissut tai onko sinulla suunnitteilla lisää aiheeseen liittyviä kirjoja tai artikkeleita?

Ylen satavuotishistorian Yle ja kulttuuri -osio julkistetaan kesällä 2025. Kirjoittajaryhmää on koordinoinut professori Anu Koivunen. Olen yhtenä kirjan epävirallisen ohjausryhmän jäsenenä kirjoittanut kaksi pientä näkökulma-artikkelia. Suunnitteilla on myös ääniradiota käsittelevä tutkimusartikkeli, mutta siitä on liian aikaista puhua, sillä koossa ovat vasta analysointia odottavat aineistot.

Voisitko suositella lisälukemista aiheesta kiinnostuneelle?

Edellä mainittujen teosten lisäksi suomalaisesta yleisradiotoiminnan historiasta kiinnostuneen kannattaa tutustua Martti Soramäen kirjaan Sensuurista sananvapauteen. Yleisradio 1926–2022 (2022), jonka julkaisu aloitti yhtiön 100-vuotisjuhlinnan. Otsikko kertoo tekijän oletuksen yleisradioyhtiön muutoksen suunnasta. BBC:n satavuotista historiaa juhlisti David Hendyn merkittävä teos The BBC: A People’s History (2022).

Voit ladata ja lukea Paavo Oinosen Vain parasta kansalaisille. Yleisradiotoiminta julkisena palveluna -kirjan täältä.