Syksyisenä iltana 2025 kävelin Düsseldorfin juna-asemalta hotellille, joka sijaitsi vanhassa kivitalossa Little Tokyo -nimisellä alueella kaupungin keskustan laitamilla. Tarkoitukseni oli tutkia 1800-luvulla Düsseldorfissa opiskelleiden suomalaistaiteilijoiden vaiheita kaupungissa. Mieleni palasi kuitenkin yhä uudelleen itselleni tutkimusteni kautta erityiseen henkilöön, taiteilija Alexandra Frosterus-Såltiniin (1837–1916). Hän sai Turun piirustuskoulussa viettämiensä vuosien jälkeen 20-vuotiaana Suomen taideyhdistyksen matkastipendin ja taittoi sen mahdollistamana pitkän matkan Saksaan opiskelemaan. Alexandra vietti taidekaupungissa lopulta kaksi erillistä stipendijaksoa,1857–59 ja 1860–62.

Tulevaisuudenuskoisen nuoren naisen matkasta ja opintojaksosta on jäänyt jälkipolville päiväkirja, jossa hän kuvailee kohtaamiaan asioita ja tuntemuksiaan. Kun katsoin ulos iltamyöhällä düsseldorfilaisen hotellihuoneeni ikkunasta köynnöstävän muratin peittämää tiiliseinään, tunsin yhteyttä Alexandraan, joka saattoi hyvinkin ollut silmäillyt samankaltaista näkymää majapaikassaan yli 160 vuotta sitten.

Alexandran reitti Düsseldorfiin kulki isoista kaupungeista Tukholman, Kööpenhaminan, Kielin ja Hampurin kautta. Häntä saattamassa olivat veljet Gustaf ja Adolf. Matka alkoi Tukholmasta 12.8.1857, josta seurue jatkoi kolmen päivän kuluttua Göteborgiin, ensin höyrylaiva Birger Jarlilla Mälaren-järveä pitkin. Vettern-järvellä puolestaan Alexandra kirjoitti joutuneensa ensimmäistä kertaa elämässään voimakkaaseen myrskytuuleen laivalla. Matka itsessään oli oppimiskokemus, jonka aikana Alexandra pääsi vierailemaan muun muassa Tukholman kuninkaanlinnan taulukokoelmissa ja Kööpenhaminassa kuvanveistäjä Thorvaldsenin museossa sekä Tivolissa. Hampurista Düsseldorfiin saavuttiin junalla 28.8. Matka Tukholmasta oli kestänyt kaksi viikkoa. Ensivaikutelmat kaupungista olivat mieluisat.

Düsseldorfin taideakatemia oli perustettu jo 1773. Kuitenkin suosionsa huippuun oppilaitos kohosi 1800-luvun puolivälissä, kun sen johdossa toimi taiteilija Wilhelm von Schadow (1789–1862).   Rehtorikaudellaan 1826–1859 von Schadow kehitti Düsseldorfin taideakatemian opetusmetodeja ja sisältöjä sekä perusti yhdessä nasareeni-taiteilija Peter von Corneliuksen (1783–1867) kanssa käsitteeksi muodostuvan Düsseldorfin koulukunnan. Taideakatemiasta tuli kansainvälisesti tunnettu, ja se keräsi pian kaupunkiin taideopiskelijoita niin Saksasta kuin ulkomailta. Etenkin Pohjoismaista saapui opiskelijoita, joiden kotipaikoissa akateeminen taidekoulutus oli vasta muotoutumassa.

Suomesta Düsseldorfin taideakatemiassa tiedetään opiskelleen useita taiteilijoita, kuten Torsten Wasastjerna, Victor Westerholm, Arvid Liljelund ja Erik Johan Löfgren. Naisia suurin osa saksalaisista taideakatemioista ei hyväksynyt opiskelijoiksi, eikä taideyhdistysten jäseniksi ennen vuotta 1919, vaan he opiskelivat kalliisti taiteilijoiden yksityisissä ateljeissa. Yksityisten taiteilijoiden opetusmetodit eivät olleet yhtenäisiä, eivätkä instituution määrittämiä, vaan riippuivat pitkälti opettajasta. Alexandra Frosterus sai pääsi saksalaisen Otto Mengelbergin (1817–1890) oppiin, joka oli itse ollut Düsseldorfin taideakatemian kasvatti vuosina 1834–1842. Yksityisopetuksen kautta arvostetun taidekoulun oppeja tihkui siten myös naispuolisille taideopiskelijoille. Alexandra kävi lisäksi säännöllisesti katsomassa Taideakatemian ja kaupungin useiden gallerioiden näyttelyitä.

Olin kiinnostunut jäljittämään Mengelbergin ateljeen sijaintia. Düsseldorfin osoitteisto ajanjaksolta antoi kuitenkin hänelle useita osoitteita, joiden rakennuskanta oli sittemmin muuttunut.  Vaikka rakennukset tulevat ja menevät, yksi pysyy, nimittäin Rein. Saman joen varrella Alexandrakin oli flaneerannut ja ehkä sen leveys ja voimakas virtaus olivat sykähdyttäneet häntä samoin kuin itseäni. Päiväkirjassaan hän kirjoitti vain viikon kuluttua saapumisestaan vierailleensa tuttujen neitien kanssa Grafenbergin metsässä, jonka korkeimmasta kohdasta avautui laaja näkymä Reinille ja Siebengebirgen vuorijonolle.

Tutkimusmatkani johti vielä Düsseldorfin taidemuseo Kunstpalastiin. Kolossaalista taiteen pyhättöä ei ollut vielä Alexandran aikoihin, sillä se rakennettiin vasta vuonna 1902 ja uudistettiin 1926. Alexandra mainitsee päiväkirjassa vierailleensa kaupungin Maalausgalleriassa (Städtische Gemäldegalleri). Hän todennäköisesti tarkoitti Gemäldegalerie Düsseldorfia, joka oli noin vuonna 1705 perustettuna yksi Euroopan varhaisimmista museoista. Kaupungissa vieraillessani Kunstpalastissa oli vastikään avautunut Düsseldorfissa opiskelleista taiteilijanaisista kertova suurnäyttely, jossa esillä on myös Suomesta lainattuja Alexandra Frosterus-Såltinin teoksia. Kirjoitin taiteilijasta esittelyn näyttelyn katalogiin ja sain museokäynnilläni yksityisesittelyn kuraattorilta.

Vierailuni aikana selvisi, että suuri osa naistaiteilijoiden teoksista oli lainoja muiden maiden museoista, jopa saksalaistaiteilijoiden kohdalla. 1800-luvulla nimittäin naisten teoksia ei ostettu düsseldorfilaisiin kokoelmiin muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Alexandra tuskin olisi osannut ajatella olevansa tunnettu vielä vuonna 2025, ja varsinkaan olevansa mukana arvostetun taideinstituution näyttelyssä, kaupungissa, jonka viralliseen opinahjoon ei hänen aikanaan naistekijöitä otettu.

Kirjoittaja: Ringa Takanen

Lähteet:

”Die Geschichte der Kunstakademie Düsseldorf.”  Gesellschaft von Freunden und Förderern der Kunstakademie Düsseldorf. https://www.foerderverein-kunstakademie.de/geschichte-der-kunstakademie-dsseldorf (viitattu 12.11.2025)

”Grafenberg Forest.” Visit Düsseldorf. https://www.visitduesseldorf.de/en/attractions/grafenberg-forest-aff1ad94ab (viitattu 12.11.2025)

”Kunstpalast. Civic Museum.” Foundation Museum Kunstpalast. https://www.kunstpalast.de/en/the-kunstpalast/ (viitattu 12.11.2025)

DuBois, Kathrin, ”Hartain toive. Naisten tie taidemaalariksi 1800-luvun Düsseldorfissa.” Rajojen rikkojat. 1800-luvun matkustavat naistaiteilijat. Helsinki: Ateneum, 2025.

Dusseldorf address books. Universitäts- und landesbibliothek Düsseldorf.  Digitale Sammlungen / Düsseldorf und Umgebung / Filter 1801-1900 [1-20] (viitattu 12.11.2025)

Frosterus, Alexandra, Päiväkirja 18.7.1857–22.12.1858. Yksityiskokoelma.

Grewe, Cordula, ”Wilhelm Schadow. Vom romantischen Rebellen zum Düsseldorfer Malerfürsten.” Teoksessa Johannes Myssok (Toim.): Die Kunstakademie Düsseldorf 1773–2023. Kunstgeschichte einer Institution. Deutscher Kunstverlag, Berlin 2023

Koch, Sabine, ”Die Düsseldorfer Gemäldegalerie.” Teoksessa Bénédicte Savoy (toim.) Tempel der Kunst. Die Geburt des öffentlichen Museums in Deutschland 1701–1815. Böhlau Verlag, Köln 2015.

Künstlerinnen! – Von Monjé bis Münter. Toim. Kathrin DuBois. Düsseldorf: Hirmer, 2025.

Takanen, Ringa, ”Alexandra Frosterus-Såltin.” Künstlerinnen! – Von Monjé bis Münter. Toim. Kathrin DuBois. Düsseldorf: Hirmer, 2025.