Olen Ringa Takanen, Kulttuurihistorian seuran hallituksen varajäsen. Seuran jäseneksi liityin heti sen perustamisen jälkeen 2017. Olen pitkään työskennellyt museokokoelmien parissa. Pidän sitä erittäin tärkeänä työnä kulttuuriperinnön säilymisen ja avaamisen kannalta. Elokuusta 2025 alkaen toimin postdoc-tutkijana Turun yliopistossa Koneen säätiön rahoituksella. Erityisalueeni on 1800-luvun ja 1900-luvun alun kuvallinen kulttuuri.

Oppiaineellinen kotini on taidehistoria, mutta kulttuurihistoriallinen suuntautuneisuus on ollut koko opintojen ja tutkijanpolkuni ajan voimakas. Koen molemmat oppiaineet alma materiksi. Kun aloitin aikoinaan Turun yliopistossa kulttuurihistorian sivuaineopinnot, valkeni minulle, että ne useat erittäin mielenkiintoiset menneisyyttä käsittelevät kirjat, joita kiikutin yläaste- ja lukioiässä kasoittain kotikaupungin kirjastosta, olivatkin kulttuurihistoriaa käsitteleviä opuksia!
Koronavuonna 2020 päivänvalon nähnyt väitöskirjani Laupeus ja inhimillisyys: Naisten ääni, affektiiviset elemuodot ja ikonografian murros suomalaisissa alttaritauluissa vuosina 1870–1920 yhdistää taide- ja kulttuurihistoriallisen tutkimuksen katsantotapoja ja metodeja. Samoin meneillään oleva postdoc -hankkeeni, työnimeltään Narratiivisen maalaustaiteen kerronnan muodot, yhteiskunnallisuus ja menneisyyden rekonstruktiot 1800-luvun Suomessa on näkökulmiltaan monialainen.
Vaikka olen tutkinut erityisesti 1800-luvun kuvakulttuuria eri muodoissaan, hyvin monenlaiset aiheet ja aikakaudet kiehtovat. Esimerkiksi musiikkifestivaalien yhteydessä esillä oleva taide on aihe, johon haluaisin vielä joskus tarttua. Mielestäni mikä tahansa tutkimuskohde on kiinnostava, kun siihen syventyy. Perustutkinto-opiskelijana oli erityisen mahtavaa se, kun pääsi laajentamaan tietopohjaa ja osaamistaan hyvin monenlaisiin suuntiin. Esseitä tuli kirjoitettua niin nuuttipukkiperinteestä kuin muinaissuomalaisten metsäsuhteesta.
Taiteen ja visuaalisen kulttuurihistorian tutkimuksessa inhimillinen toiminta ja siitä kumpuavat ja siihen vaikuttavat visuaaliset aineistot ovat loputtoman kiehtovia. Minuun teki syvän vaikutuksen, kun ensi kerran nuorena opiskelijana kuulin historiantutkimukseen liitetyn lausahduksen: Menneisyys tulee tuntea, jotta voi ymmärtää nykyhetkeä ja suunnitella tulevaisuutta.
Ringa Takanen
