Mistä tutkimuksessasi on kyse?

Tutkimukseni tarkastelee kirjailija Volter Kilven asemaa suomalaisen kulttuurielämän jännitteisessä kentässä. Olen antanut työlleni pääotsikoksi ”Keskeinen sivullinen”, joka mielestäni kuvaa osuvasti Kilven kiinnostavaa roolia sekä omassa ajassaan että myöhemmässäkin keskustelussa. Kilpeä voi pitää omana aikanaan etuoikeutettuna esimerkiksi siten, että hän oli hyväosaisen perheen esikoispoika ja pääsi opiskelemaan yliopistoon ilman suurempia taloudellisia huolia. Toisaalta hän jäi (tai monin osin itse jättäytyi) välittömästi sivulliseksi monista keskusteluista ja ammattirooleistakin, muun muassa koska hän oli jo nuoruudestaan saakka huonokuuloinen. Kiinnostavaa on myös tarkastella Kilven roolia kirjallisuushistorioissa. Kilpi on tunnustettu keskeiseksi toimijaksi, mutta suuren yleisön on usein vähintään oletettu vierastavan hänen teoksiaan, hänet on jopa nostettu esimerkiksi erityisestä tutkijoiden kulttikohteesta. Itse toivoisin voivani käsitellä mielenkiintoista kirjailijaa ja ihmistä ilman tarvetta erityiseen kohteen mystifiointiin.

Miten tutkimuksesi suhteutuu nykypäivän yhteiskuntaan?

Ajattelen, että Volter Kilven kautta on mahdollista tarkastella ja tehdä näkyväksi erilaisia tapoja, joilla (voimakkaasti ilmaistuna) yhteiskunnassamme on historiassa hyväksytysti syrjitty henkilöä tai vähintään synnytetty kokemus sivullisuudesta. Kilven kohdalla tällaisia sivullisia identiteettejä ovat mahdollisesti jo mainitsemani huonokuuloisuus, toisaalta esimerkiksi Kilven teosten vastaanottoa tarkastelemalla voi pohtia, minkälaista kaunokirjallista ilmaisua on pidetty sopivana ja minkälaisien sanallisten keinojen avulla (esimerkiksi länsisuomalaisen murteen, moraalittomaksi koetun arvopohjan tai epäkansallisen sisällön) kirjallisuutta on pyritty ohjaamaan.

Toivoisin, että tarkempi käsitys menneistä keskusteluista, niiden näkyväksi tekeminen ja pyrkimys niiden ymmärtämiseen auttaa meitä ymmärtämään sekä menneisyydessä että myös nykyisyydessä vallitsevia asenteita entistä paremmin.

Mikä johdatti sinut alun perin kulttuurihistorian pariin?

Voisin vastata, että Volter Kilpi. Opiskelin alun perin Turun yliopistossa pääaineenani filosofia. Graduvaiheessa aloin kuitenkin olla hyvin työllistetty Volter Kilven elämäkerrallisessa tutkimustyössä. Kilpi oli hiipinyt elämääni monien vaiheiden kautta. Toimin vuosina 2010–2013 Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikon taiteellisena johtajana ja vuonna 2013 ilmestyi toimittamani kirja, joka sisälsi Volter Kilven ja hänen ensimmäisen vaimonsa Hilja Vanhakartanon seurusteluaikaista kirjeenvaihtoa (Kirjapaja). Etsin tukea Kilpeen liittyvään työhöni kulttuurihistoriasta ja sainkin sitä niin paljon ja innostavassa muodossa, että päätin vaihtaa pääaineekseni kulttuurihistorian. Vuonna 2018 valmistui graduni, joka käsitteli Kilven pitkää kaunokirjallisen vaikenemisen kautta, vuosia 1903–1933. Kirjoitin myös Volter Kilven elämäkerran, joka ilmestyi SKS:n julkaisemana vuonna 2022.

Mitä kulttuurihistoria merkitsee sinulle?

Se on kriittinen ja moninäkökulmainen tapa tarkastella menneisyyttä niin, että menneisyys ymmärretään elävänä ja nykyisyyden ja tulevaisuuden kannalta jatkuvasti validina.

Kerro jokin hauska tai yllättävä fakta itsestäsi tai tutkimuksestasi.

Itselleni tämä ei ole yllättävä asia, mutta ehkä on ainakin hauskaa jakaa se tosiasia, että olen ammatiltani viulisti. Olen toiminut Sinfonia Lahdessa viulistina jo vuodesta 2005 saakka. Vakinaisen orkesterityöni ulkopuolella olen lisäksi soittanut innokkaasti kamari- ja barokkimusiikkia ja suunnitellut eri taidemuotoja yhdistäviä kokonaisuuksia.